Minä

perjantai 29. lokakuuta 2010

Halloween, olen hieman kipeä niin käyn sitten vaikka ZOMBISTA =)

    Olen metsästänyt halloween bibiksiä tässä jo jonnin aikaa. Ei vielä mitään. Olen todellakin ollut tässä kipeä, lämpöni oon ollut koko aika 35.7. Tänään söin ja vedin valkosipulia yms, minun lämpöni on noussut. En tiedä voiko se vaikuttaa. Uskon, että kyllä, koska en ole syönyt muutamaan päivään. Joka tapauksessa lämpöni on nytten 36.8. Katsotaan miten käy, pääseekö huomenna ulos vai ei. Olisin niin halunnut olla pienen pieni merirosvo, jos jään kotiin olen sitten pienen pieni Zombi =D Omalla pärställä tietenkin =P
    Olen edelleen erittäin maassa rakkaus rypyistäni. Harmittaa myös, koska meidän piti juurikin viettää Halloween yhdessä, ja pukeutua =) Se olisi ollut mukavaa. Ja koska tilanne on mikä on, emme luultavimmin vietä, tai oikeastaan tiedän ettemme vietä. Toivon, että hänellä olisi hauskaa. Ja tietenki olisi ollut ihanaa, jos hänellä olisi ollut minun kanssani hauskaa. Luulen silti, että hän valitsee jotkut kaverit, koska tilanne on tälläinen. Harmittaa. Suoraan sanottuna vituttaa. Mutta minkä sille voi. Odotan tässä  serkkuani, joka on tulossa joskus 12 aikaan, kait??  Sen jälkeen katsotaa varmaa joku leffa ja mennään nukkuu. Jei!!!! Ja sit sormet vaa yöksi ristiin että pääsee pilettämään =) Olisi niin hauska pukeutua ja pitää kivaa!!! En edes tiedä vielä että joisinko niinkään, vai menisinkö pilettää. Olen muutaman kerran ollut ilman alkoholia yökerhoissa, ja on vähä oksettanu muiden käytös, ja nyt olen tajunnut että minä olen sellainen oksetus myös aika useasti, joten ei ainakaan huonoa tekisi jos olisin selvinpäin =D Heh. Toivon tosissaan että saamme pian asiat selvitettyä. Mutta jollain tavalla minua pelottaa, ehkä enemmän kuin koskaan. En tiedä miksi. Yleensä tuntemukseni ovat oikeassa. Mutta mitä tässä sitten pitäisi pelätä. Hmmm??? Huomisia kummitus olentoja, juu niitä kyllä pelkään. Tähän väliin voisinkin kertoa, että olin suihkussa Mikon luona yksi päivä. Suihkusta pois tullessani, sieltä tuli puoli metriä lyhyempi otus peitto päällä ja scram naamio naamallaan. Minä kiljuin kurkku suorana. Pelästyin vielä enemmän kuin yleensä, koska siinä vaiheessa mielessäni ei muuta liikkunut kuin, että Mikko ei ole noin lyhyt, mikä hitto tuo on ja KUKA!!!!???  Hehehehhe. No mut jään masistelemaan, ja toivomaan, että mieheni ja minä saamme asiat selviksi. Ehkä myös vähä hymyilemään, kun noita juntteja juttuja siis riittää aivan älyttömästi. Viime viikolla teippasimme nenämme niinkuin possuilla =D HAHAAHHAHAHHAHAHA!!!!! Nauroin niin paljon että putosin lattialle, ja itkin naurusta. Ne kuvat kuitenkaan ei ole julkistamis kelpoisia vaikka olisi mukava laittaa muutkin nauramaan. Mutta kuvitelkaa tällä kertaa =) Hehehhe. Hauskaa halloweenia!!!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti