Minä

torstai 30. syyskuuta 2010

Minä haluan yrittäjäksi, minustahan siis tulee YRITTÄJÄ!!!

   Kuten aiemmin kerroin olen ollut yrittäjä kartoituksessa, tänään minulla oli haastattelu. Liikeideasuunnitelma, sekä haastattelu yhteensä määrää sen kuka pääsee koulutukseen ja kuka ei. Kouluttaja sanoi laittaneensa minusta positiivisen merkin papereihin. Toivon todella paljon, että pääsisin siis koulutukseen. Merkki jota olin katsonut vaateliikkeeseeni vaihtui. Huomenna tai perjantaina, otan projektiksi soittaa Jenkkilään ja kysyä voinko ostaa tuotteita.  Minun on tehtävä tarkat laskelmat vielä, ja sitten vien ne yritys Helsinkiin, jossa he laskevat paljon minulla pitäisi olla alku pääomaa. Olen niin innoissani. Uskon todella liikkeeseeni. En haluaisi odottaa hetkeäkään, mutta haluan tietää kaiken minkä voin  vaan saada tietooni yrittäjyydestä, jotta en varmana ryssisi. Se siitä.
    Minulla ei ollut oikein mitään järkevää asiaa, mutta ajattelin päivittää tietoonne, kuinka unelmani voi. Eli hyvin =)
  

tiistai 28. syyskuuta 2010

Black is the colour of the day


   Tänään oli tehtävä vaikka mitä. Ihan alkuun lähdin raksu naksultani kotiin hakemaan reseptiä ja myöhässä olevia leffojani, jotka jouduin palauttamaan, ja maksamaan myöhästymis maksun. Pöh! Sitä ennen eksyn kuitenkin vahingossa kirpputorille, mistä löysinkin vaikka mitä! Tämä aivan täydellinen mekko on osoitus siitä.





Pääsin kotiin, aikaani tuhrautui siellä melkeinpä 2 tuntia, kun en löytänyt toista leffaa mistään. Se oli tietenkin sellaisessa paikassa mistä en ikinä katso, eli omalla paikallaan, dvd hyllyssä =) Homma oli hanskassa, sitten oli mentävä apteekin ja kaupan kautta Mikolle takaisin, tekemään loppuun liikeidea suunnitelmani, koska sen palautus on huomenna. Haluan, että suunitelmani on täydellinen, jotta minut valitaan 16 kurssille pääsijän joukkoon.





   Koitin olla järjestelmällinen. Olen Mikolla, ensi töikseni teen rahkaa itselleni, vaihdan Mauri-kissan hiekat, ja aloitan liikeidea suunnitelman teon, tai oikeastaan jatkan sen tekoa. Nyt pidän juuri taukoa, ja ajattelin jakaa päiväni, sekä ihanan kirppis löytöni kanssanne. Kun suunnitelma on valmis, pakkaan Mikko miehen nimipäivälahjan, ja kirjoitan kortin, ja sitten tietenkin piilotan lahjan, koska hänellä on nimipäivä vasta huomenna, enkä usko, että hän pystyy pitää näppejään irti paketista, ja ei, paketti en ole minä =P Hahahhahah. Olipa huono juttu!!!




   Huomatkaa hauskan värinen sukka. Oli pakko laittaa kuva tällä tavalla, että sukkani näkyy, kun alkoi hymyilyttämään niin paljon. Toivottavasti sukkani tuo iloa myös muille.

   Toisen ostokseni kuvan laitan joku muu päivä.  Nyt on pakko jatkaa liikeidea suunitelmiani, joten mukavia iltoja sinne!!!

The worst day of the week: MONDAY

   Tämän päivän piti olla hieno. Kartoitus yrityskoulutukseen alkoi tänään! Mutta kuinkas sitten kävikään?
   Olin saanut siskostani lapsenvahdin, koska poikani oli edelleen kipeä. Lähdin kotoolta hyvissä ajoin, jotta kerkeän bussiini. Kerkesinkö? EN! Rakas bussini tuli etuajassa, minä juoksin kuin tuulispää, mutta en päässyt kadun yli koska valot paloivat punaisena, ja autoja ajoi tuhatta ja sataa edestäni, enkä todellakaan ollut valmis loikkimaan sekaan. Masentuneena mietin mitä tehdä. Ehkä peli ei ole vielä menetetty!!! Toinen bussi tulee, kysyn kuskilta meneekö tämä Mäkkärin kohdalle jossa minun tulee jäädä, vastaus rukouksiini: KYLLÄ!!! Jään pois pyydän puhelimitse siskoltani neuvoa, seuraavan pysäkin löytämiseen, koska jouduin vaihtamaan vielä bussiakin. Kello on 8.20, vielä on hyvä tovi aikaa!!! Saatan keretä. Siskoni neuvoo minua parhaansa mukaan. Ensin lähden väärään suuntaan, seuraavaksi menen oikeaan suuntaan jonnekkin metsään  ja alikulku sillan viereen, pysäkkiä ei näy mailla halmein, vaikka siskoni väittää puhelimessa muuta. Lähden takasin, sillä tiekyltti oli ollut vinossa, ehkä olinkin lähtenyt väärään suuntaan. Koitan kiirehtiä, koska bussini on määrä olla etsimälläni pysäkillä 8.28. Olen takaisin alkupaikassa, lähden kyltin "ehkä" osoittamaan suuntaan, EI se oli väärä. Lähden toiseen sekin oli väärä. Onko mahdollista, että tämä on enne, että minun ei todellakaan tulisi mennä sinne, että liikkeeni on vain tyhmä idea, vailla toteutumista?? En tiedä,mutta siltä se vahvasti alkoi tuntumaan. Kaikki on turhaa, 8.28 bussini on mennyt, en varmana kerkeä sinne enään. Päätän soittaa koulutukseen, onneksi kouluttaja oli erittäin ymmärtäväinen. Näen ihmisen kaukana, päätän kysyä häneltä missä bussipysäkkini sijaitsee, hän ei kuule huutoani. Viereeni ajaa pyöräilijä, ja kiitos luojani hän pysähtyy.  Kysyn neuvoa häneltä, ja hän neuvoo minut takaisin alikulkusillalle. Menen ali, ja siellä se pysäkki on. Voi prkl!!!!! Jos olisin alussa jo ollut niin viisas ja vaivaantunut katsomaan toiselle puolelle, olisin ehtinyt bussiini. Klo on 8.45, onneksi ilmoitin kouluttajalle myöhästyväni. Soitan siskolleni taas ja kysyn milloin seuraava bussi tulee. Kaikista saatanan busseista minä valitsin tämän bussin, tämänb reitin, busseja kulkee tunnin välein, tunnin!!!!!! Olin valinnut koulutukseen asukseni mustan topin, sen päälle valkoinen kauluspaita, sekä siniset perusfarkut ja tietty nahkatakki.


Odotin 45min bussia, en tiedä voitteko te ymmärtää kuinka kylmä minulle tuli, mutta hyrrrhhh. Vihdoin ja viimein bussini tuli, ja pääsin kuin pääsinkin perille. Nautin siellä olostani erittäin paljon, mutta päiväni ongelmat eivät vielä olleet ohi. Oli kotiin lähdön aika. Minun oli mentävä lataamaan bussi korttiani, koska siinä ei ollut arvoa. Aikaa oli, mutta koska olin Vantaalla ei bussilippuni käynyt. Kävelin R-kioskille, koneet menivät jumiit, odotin puoli tuntia, että saisin korttini ladatuksi, puolen tunnin päästä myyjä ehdotti, että menisin alakertaan R-kioskille. Olin siis tuhlannut puoli tuntia odottamiseen, vaikka alakerrassa oli täysin toimiva R-kioski. Sain asian hoidettua, matkani kotiin alkoi. Minun oli vielä vietävä poikani lääkäriin, sillä hänen isänsä ei ollut tullut hakemaan Alexia aamulla kuten oli sovittu, mutta täytyy sanoa, enpä ollut yllättynyt. Kotimatkastani ei pitänyt tulla vaikea sillä tiesin, että pääsen ainakin kahdella bussilla kotiin päin. Juoksin kuitenkin erääseen bussiin, ja kysyin kuskilta:"Meneekö tämä paikkaan A. ja kuski sanoi:"Kyllä" Näin istun tyytyväisin mielin bussiin ja jään odottamaan, että jään pois. Kyltin näyttäessä Itäkeskusta, aloin epäilemään ja kysyin uudestaan, ja näin selvisi, että bussi ei todellakaan ollut menossa paikkaan A. Soitin siskolleni ja sanoin, että toisi Allun Tullipuomin Shellille mistä pääsemme helposti lastenklinikalle, näin tapahtui. Ja kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten Alexin niin kutsuttu isä jopa haki poikansa. Ja nyt vihdoin olen asettunut rakkaani kainaloon, ja päivä on saanut hyvän lopun. Mutta silti olisiko päivä voinut mennä yhtään enemmän pilalle?? Olisiko tämä voinut olla yhtän enempää Maanantai??? Doubt it!!!! Pahoitteluni purkautumisestani, mutta todellakin, nyt uskon kirottuun maanantaihin minäkin.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Muotipläjäys, leopardinpojan sairastelu & mies jota ei voi kun rakastaa

   Olen ehkä lievästi  koukuttunut pantteri/leopardi kuosiin =) Tämä ei taida olla nimittäin ensimmäinen kuvani missä olisi pantteri kuosia. Mutta mitäpä sillä on väliä jos toinen tykkää!!! Kuvassa siis aina yhtä ihana H&M:n pantterimekko, puuvillasukkikset, sekä Friis&Companyn Vyö.



Cosmopolitanin mukaan tämän syksyn 6 suurinta trendiä on 1.A-linjaiset alaosat, 2.tekoturkikset, 3.leopardikuosi, 4.kelsiturkit, 5.shaalit ja ponchot sekä 6. punainen väri

1. A-linjainen korkeavyötäröinen hame löytyy kaapista, jostain joten kuva siitä jää laittamatta. 

2. Tekoturkista olen himoinnut viime vuodesta asti, tässä tulee taas hyvin esille minun outo muoti vaistoni, mutten ole ostanut, koska ajattelen liikaa mitä muuta sanovat, ja jotkut ovat sanoneet jopa, että vaikuttaisin halvalta huor**lta. Mutta oikeasti olen halunnut sitä jo pitkään, mutta jääköön se salaisuudeksi. 

3. Leopardi kuosia, minulla tosissaan on: mekko, korkokengät, huivi, neuletakki, yöpaita, alusasut.


4. Annoin viime vuonna ystävälleni.

5. Minulta löytyy aivan järjettömän hieno Modströmin poncho, olen käyttänyt sitä mustan paella vyön kanssa, mikä näyttää todella siistiltä, omasta mielestäni =)


Tämä modströmin poncho on paljon siistimpi päällä kun kuvissa =)
6. Punaista minulla on yös vaikka missä: koruissa, alusvaatteissa, tunikoissa, laukuissa u name it!!!



Cosmon mukaan myös mokka ja hapsut ovat erittäin IN, sopii minulle, hapsut ja  mokka ovat ihania. Niitä minulta löytyy lompsa, laukku ja kengät.



Eli toisin sanoen, Cosmon vinkkien mukaan jos haluaisin olla tosi muodikas kävisin hankkimassa 2:sen ja 4:sen.

Näin päivän muotipläjäys on sitten siinä, ja samalla tuli selville, että olen melkein syksyn trendeissä ja muodissa mukana. Jos aivan rehellisiä ollaan, minä kyllä enemmän pukeudun miten itse haluan. En miten muoti menee. Yleensä, kuten olen aiemminkin todennut, omistan muodikkaat vaatteet jo ennen kuin ne tulevat muotiin. Sitten kun ne ovat täysin pinnalla, en halua käyttää niitä, koska en halua kulkea täysin massan mukana.

Päivästäni sen verran, että pieni leopardin poikaseni, Alex on saanut luultavimmin korvatulehduksen ja on kipeä =( Hän on ollut varsin reipas poika silti. Huomenna pitäisi mennä lastenklinikalle, jotta saadaan antibiootit nopeasti Allun inuksiin, ettei hänen tarvitse enempää kärsiä. Nyt hänellä oli jo 38 astetta kuumetta. On ikävä katsoa kun pieni kärsii, on se oma tai ei. Kiitos maailman ihanimmalle poikaystävälleni, joka jaksoi tulla tuomaan minulle kuumemittarin, mitä en enään omista, hävinnyt muutossa.



                                                                  Thinking of you

                                                       On parempi ikävöidä jotakin,
                                                 kun olla ilman ihmistä jota ikävöidä.
                                                         Siltikin inhoan tätä tunnetta.

                                                                        ******


                                                         Kuka vain voi sinua rakastaa,
                                                      mutta kukaan ei voi sinua omistaa.
                                                              Rakkaus on antamista,
                                                                      ei ottamista.
                                                              Rakkaus on irti päästämistä,
                                                                      ei takertumista.
                                                              Rakkaus on uhrautumista.
                                                                   Kyllä, rakastan sinua.
                                                           En, en ole koskaan lähtemässä.











lauantai 25. syyskuuta 2010

R, niin kuin RUSKEA, sitä löytyy tänään kaikesta!!!

   Tänään pukeuduin lämpimästi, ehkä jopa liian. Päälläni oli yksi pitkähihainen, yksi poolo sekä neulemekko, ja tietty sukkahousut, ei yhdet vaan kahdet puuvillaiset sukkikset. Tiedän olen vilukissa.


   Olen saanut tänään jotain aikaiseksikin. Hyvä minä!!! Olen asunut nykyisessä asunnossani jo 3kk, enkä ole vieläkään hankkinut ruokapöytää, tai parvekekalusteita. Tänään päätin olla reipas tyttö, ja lähteä metsästämään niitä.
   Olin katsonut jo valmiiksi itselleni tummanruskean ruokailuryhmän, sekä hopea/lasiset parvekekalusteet. (Parvekekalusteet ei ehkä olleet niin tyyliseni, mutta tällä rahatilanteella ei voi hirveästi valitakkaan.) Kävin sitten jyskissä katsomassa, ja ruokailuryhmä ei ollutkaan sen hintainen mitä luulin, joten se jäi kauppaan vielä viikoksi kunnes hinta muuttuu. Parvekekalusteita ei ollut enään ollenkaan. Löysimme ystäväni kanssa eräästä liikkestä kuitenkin eräät joista pidin. Kaiken lisäksi edullisesti. Siellä ei ollut kuitenkaan sarjaan kuuluvia tuoleja. Niinpä jouduimme reissaamaan Hyrylään. Matkastamme tuli kunnon roadtrip, 1.Petikko 2.Tammisto 3. Hyrylä 4. Koti
   Tämä kyllä kannatti, sillä nyt parvekkeella komeilee uudet upeat kalusteet!!!!



Ja näihin ihanaisiin kalusteisiin meni alle 50e!!!! Minusta on tullut superhyvä tekemään löytöjä!

Olen onnellinen kaikesta, mutta välillä tunnen itseni aivan kynnysmatoksi, ja naiiviksi pikkutytöksi, inhoan sitä. Ehkä joku päivä kasvan isoksi enkä katso enää maailmaa ja ihmisiä niin sinisilmäisesti minun ruskeilla isoilla silmilläni =P  Näin lopuksi ajattelin vain kertoa, onkos muilla sellaisia oloja, ja jos on niin miksi????

                                                   Syksyisin terkuin Danielah

torstai 23. syyskuuta 2010

Hömppä Pömppä

 

 Sää on tänään harmaa, niin kuin Suomessa tähän aikaa yleensä on. Niinpä ajattelin pukea päälle sään mukaan. Harmaasti.

                           Kuvissa ei nyt näy, mutta löysin aivan upeat Bronxin saappaat kirpputorilta.


   Olin  innoissani ja onneissani aamupäivällä, kun odotin ihanaa miestäni kotiin. Vai voisiko tämä tuuleni johtua siitä, että olen ratkennut polttamaan, HYI D!!!! Ja hermoni on levännyt, kun olen saanut taas maistaa savuista unelmaa. Ehkäpä se on näiden kahden summa???


                    Mikolta lähdin harmaissa vaatteissani kohti tarhaan hakemaan pikku miestä, Alexia. 




Allu oli eri iloinen kun menin hakemaan, ja iloisempi kaikista niistä sienistä mitä löysimme. Oli pakko toisin sanoen kuvata taas kaikki. Tässä teille myös kivoja syyskuvia metsästä.

  
   Sienistä puheen ollen, minähän olen ollut lapsena useamman kuin kerran sairaalassa sen takia, että jo nuorella iällä sienet olivat suurta herkkua. Silloin herkkunani olivat valitettavasti myrkkysienet. HEH!!!

   En varmaan ole maininnut, mutta minä en ole mikään järin viisas ihminen. Olen hömppä, ja ehkä hiukka ylpeä siitä. Välillä tämä ominaisuus ei silti ole hyvä. Tässä hyvä esimerkki millaista hömppää tarkoitan. Olin silloisten työkaverieni kanssa S-marketissa käymässä, ennen kuin siirryimme pubiin. Taisimme mennä ostamaan tupakkaa??? Kuitenkin, me kävelemme siellä kaikessa rauhassa, minulla oli jo valmiina visaelectronini kädessä, kun huomasin leipä osastolla pipari purkin, jossa luki saa ottaa. Minä:" PIPAREITA!!!!!!!!!!!IHANAA!!!!!" Kävin nappaamassa muutaman ja jatkoimme kassalle, missä yritin ostaa tupakkaa, mutta en löytänyt enään korttiani. Ystäväni osti tupakka-askin minulle. Menemme pubiin, ja alamme ihmettelemään missä korttini on. Lopulta joudun soittamaan S-markettiin ja selittämään nolona, että olin asioinut siellä ja innostunut pipareista, että olisiko korttini siellä pipari purkissa. Myyjä kertoi,että korttini oli löytynyt pari metriä ennen pipari purkkia. Eli olin innostunut pipareista huutaessani, nostanut kädet ilmaan, ja päästänyt kortistani irti. Näin tässä näkee miten positiivinen piirteeni voi välillä olla haitaksi. Tänään huomasin sen taas uudestaan. Ollessani facebookissa, huomasin mainoksen, missä mitataan kauneus matemaattisilla pisteillä tai jotai sellaista. Innostuin tästä, en lukenut ohjeita ollenkaan. Testin ollessa valmis, minulle tuli varmaan 5 tekstiviestiä missä kiitettiin jostain ja että paketti maksoi 15e??? ANTEEKSI MITÄ!!!!! Juu tyhmästä päästä kärsii Danielahn lompakko =P
   Ui, ja kun kerroin, että olen lähempänä unelmaani, että pääsin sinne yrittäjä koulutukseen. En minä mihinkään ole päässyt. Olen päässyt vasta haastatteluihin. Eli he valitsevat haastatteluun pääsijät kaikista hakijoista, ja  haastatteluun pääsijöistä valitaan sitten ne, jotka pääsevät itse koulutukseen. Huh!!!!

  
HUOM!!!!!! Kaikki kenkä ihmiset, käykää katsomassa huuto.netissä myytävät kenkäni!!!! Yhdet korkkarit/piikkarit sekä yhdet saappaat, ihan kuin uudet, kumpaakin kerran vaan käytetty.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Pahan tulisi saada palkkansa, eikä vain leffoissa!!!

   Eilen illalla katsoin kaverini kanssa leffan : Miehet jotka vihaavat naisia.


 En tiedä minkä takia, mutta minä en yleisesti ottaen siedä suomalaisia leffoja, enkä ruotsalaisia. Luulen sen johtuvan siitä, että suomalaisissa leffoissa pyöritetään samoja näyttelijöitä kerta toisensa jälkeen, ja suurin osa heistä ei mielestäni edes näyttele vakuuttavasti, mutta minä vertaankin nyt Jenkkilään missä kaikki on mukamas suurempaa ja parempaa. No mielestäni ainakin leffat ovat parempia, sekä näyttelijät, tietty suomesta löytyy hyviä näyttelijöitä, mutta kaikki ovat jo melko  loppuun kulutettuja. Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.
  Mutta palatkseni leffaan. En tiedä onko kukaan huomannut, että Suomessa raiskauksista saa usein pienemmän tuomion kuin esimerkiksi huumausaine rikoksista, mikä on AIVAN PERSEESTÄ!!!!! Ensinnäkin mielestäni vaikka kuinka möisi huumeita, ostajat itse vahingoittavat itseään tietentahtoen aineilla, mutta kun ihminen otetaan väkisin, ei hänellä ole valinnan varaa. Eilen katsottuani tämän Stieg Larssonin kirjaan perustuvan leffan, sain upean AHAA-elämyksen, ja tajusin kuinka raiskaustuomioissa pitäisi toimia. Kuten leffassa!!!! Jos tämä kyseinen kusipää eli raiskaaja jää kiinni, nainen saa isoimma dildon mikä löytyy, ja kuiviltaan survasee sen miehen sisään, ja potkasee perään. Näin ollen mies todella tietää mitä kehon häpäisy on, vaikka tämä ei tietenkään ole riittävä rangaistus siihen nähden mitä nainen todella joutuu kokemaan henkisesti ja fyysisesti, mutta tämä olisi alku. Tämä kyseinen rangaistus olisi myös hyvä suorittaa mahdollisimman yleisellä paikalla, monien ihmisten läsnä ollessa. No joo, halusin jakaa tämän ahaa- elämyksen teidän kanssa.
   Loppujen lopuksi tarkoitukseni oli sanoa: ERITTÄIN HYVÄ LEFFA, I LIKE!!!!!

maanantai 20. syyskuuta 2010

Big Brother perseestä, Päivä perseestä, yhtä asiaa lukuun ottamatta!!!!

   Voiko elämä taas olla yhtään hankalampaa. Draamaa, draamaa ja draama, ja sitten pitäisi vielä katsoa Big Brotheria, kuinka siellä sekoillaa ja nussitaan ketä sattuu. Ei kiitos oma elämäni on taas tänään ollut yhtä ylä- ja alamäkeä, joten en tarvitse todellakaan enempää, seuraan mielummin oman elämäni suhdesolmuja sekä draamaa, tai ainakin niihin tulisi keskittyä mielummin. Että voinkin inhota sitä ohjelmaa, ja kaiken kukkuraksi se myötähäpeä niitä ihmisiä kohtaan. Voi hyvää päivää!!!!!
   Päiväni alkaa riitelyllä poikaystäväni kanssa, mikä oli oma vikani, mutta silti. Käyn r-kioskilla katsomassa onko lipullani arvoa, EI OLE!!! Mitä vielä, mitä vielä??? R-kioskilla oli spurguja jotka yrittivät varastaa, olin viha tilassa ja tuijottelin heitä vihaisesti, ja lopuksi huusin:" Voitteko painua vittuun, että myyjä pääsee tekemään työnsä." Sehän ei tietenkään auttanut. Tuijottelin edelleen vihaisena juoppoja, kun heistä yksi huusi minulle :"Ja mitäköhän helvettiä sinä tuijotat." Sitten tämä kyseinen kuselta haiseva ääliö kävelee eteeni ja kohottaa nyrkkiään, ja minä olen sen verran aggreissani, että katson häntä suoraan silmiin ja vastaan vittuuntuneella äänellä:"En kuule yhtään vitun mitään." Hän lähtee, ottaa kahvia ja häipyy maksamatta.
   Onnekseni olen näkemässä ystäväni Sannan, en voi olla huonolla tuulella hänen kanssaan. Meidän piti käydä vain Sellossa. Matkamme johtaa selloon, Sannan tekee mieli lehtipihviä, minun myös. Lähdemme kaupunkiin, Sanna tarjoaa minulle, säälittävälle ja köyhälle ystävälleen ruoan =) Riitani poikaystäväni kanssa syö minua. Koitan rauhoittaa itseäni, koska mielestäni riita paisui taas isoksi, turhaan. Olen edelleen erittäin turhautunut riidasta.
   Mutta lopuksi jotain positiivistakin. Minä haluan oman vaateliikkeen, niin kuin olen kirjoittanut. Hain erääseen yrittäjyys koulutukseen, ja sadoista ihmisistä, 16 valittiin vaan tähän kyseiseen koulutukseen, ja minä olen yksi heistä =D JEEEEEE!!!!! Olen askeleen lähempänä unelmaani.
   Inhoan riitelyä, varsinkin, koska minulle tulee aina hirveän pahamieli ja ikävä. En tykkää tapella!!! No ehkä yritän rauhoittua, sekä keskittyä päivän positiivisiin asioihin!!!

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Sataa, sataa ropisee, pili, pili, pom, D se nyt kastuilee, pili, pili , pom, pom, pom

   Päiväni kirppiksellä oli ohi, syntymäpäivät oli koluttu läpi, oli aika lähteä kullan luokse. Minä autoton ihminen, jouduin taas menemään yleisillä, eikä siinä mitään, mutta junasta ulos astuessani huomasin ulkona olevan kaatosade. En omista sateen varjoa, mutta eipä minua ole tehty sokerista, joten ei sen niin väliä, mutta on se silti välillä vähän inhoittavaa.
   Kadut ovat täyttyneet havun neulasista, mutta syys sade pesee ne pois. Kohta on kadun lakaisijat työttöminä, jos sateet jatkuvat. Minä sain myös osani sateesta. Rillit huurussa toivoin laseihin pyyhkijöitä.
   Ja näin päivän suihku tuli otettua!!! Toivottavasti te selvisitte kuivemmin kotiin kuin minä!!!
                                                               
                                                                  Halauksin Danielah

♪♫Hei me mennään kirppikselle tänään sunnuntaina!!!♫♪

   Joudun hyppimään liikenne välineestä toiseen, jotta pääsen haluamalleni kirpputorille, Valtterille. Sää on pilvinen, alkaa varmana satamaan, luulen, että ukkostakin on ilmassa, mutta pakko mennä, lähden metsästämään kummitytölleni sekä kummipojalleni syntymäpäivälahjoja. No ehkä siinä saattaa vahingossa minullekkin löytyä jotain mukavaa.

   Olen juuri herännyt, en vaivaudu edes meikkaamaan. Ripsien pidennykset olen juuri eilen repinyt pois, eli pitäisi jotain tehdä tälle naamalle. Pelastuksekseni otan ego lasini.
   Vihdoin perillä. Aikaa ei ollut paljon tuhlattavaksi, niinpä olin jo mielessäni päättänyt, että kierrän kaikki kojut nopeasti läpi, ja ostan heti jos näen jotain sopivaa. Tietenkin jos hinta-laatu suhde vain on oikea. Minulla on hyvä silmä, näen heti pöydästä haluanko jotain. Astun sisään ja heti ensimmäisestä kojusta löysinkin kummitytölle muutamat helmet.
    Samassa pöydässä oli myös ihana, tumman ruskea vakosamettihame, mutta olin päättänyt, että ennen kuin olen löytänyt kummalllekkin jotkut lahjat, en edes katso mitään itselleni. Mikolle koitin katsoa samalla, mutta ei minulle, muuten voi käydä hassusti. Lähdin jatkamaan jo matkaa, mutta matkani tyssäsi heti kolmanteen pöytään. Sieltä löysin kummitytölleni bratz-nuken. Hänen äitinsä oli minulle kertonut, että tytöllä ei tälläistä ole, niinpä minä fiksuna tyttönä otin sen. Se oli siistissä kunnossa, sekä suht edullinen ajatellen, että se on bratz.
   Näin ensimmäinen paketti oli valmis. Nukke ja kahdet helmet. Nyt alkoi pojan lahjan metsästys. Onneksi sain ystävältäni vihjeen, että toivomuslistalta löytyi lippis, jossa ei ole takana kiristintä. Se on kuulemma nyt erittäin kova sana. Löysinkin 2, erittäin siistiä.
   Ja näin lahjat olikin hankittu. Jäin kiertelemään jos vielä löytäisin murulle tai itselleni jotain mukavaa. Ja niin viimeisenä, eikä todellakaan vähäisimpänä, upeat löytöni itselleni!!!!!
 Kaikkiin näihin meni vain yhteensä 15,50e. Minun löytöihini, eli ihaniin pantteri korkokenkiin, sekä tonttusaappaisiin meni yhteensä 5,50e. Halpaa oli, lapset sai hienot lahjat, ja minä 2 paria uusia kenkiä, hienoja, ja hyvä kuntoisia. Erittäin onnistunut ostos päivä Valtterilla siis.