Lauantai ilta alkoi yhden parhaimman ystäväni tupareilla. Kaikilla oli hauskaa, juotiin syötiin, kuunneltiin musiikkia, keskusteltiin, eli etkot olivat erittäin onnistuneet!!! Jäimme toviksi ystäväni asuntoon kahdestaan jorailemaan, ja tietty perus kuvaus-sessio oli otettava.
Tässä olemme juuri siirtymässä ulos, missä muut odottivatkin jo meitä.
Me olimme hetken Vantaalla baarissa, kunnes siirryimme kahdestaan kaupunkiin.
Kuitenkin alku ilta oli hauska, kunnes lähdimme baarista pois. En tiedä miten voisin muuttaa iltaa, jottei se olisi loppunut kuten se loppui. Minulta hävisi tosissaan lompakko, jossa on ainoat henkkarini, ainoat kortit millä saan tililtä rahaa ja kaiken lisäksi käteistä myös. Järkyttävää!!! Mutta kuitenkin, olen hengissä, kortteja ei ollut ehditty käyttää, nyt pitää vain toivoa, että henkkarini ilmestyisi, nimittäin tämä taitaa olla 3-4 henkilökortti tähän pariin vuoteen mikä on kadonnut. Todellakin olen potenut maailman pahinta morkkista, sekä krapulaa, joten en ole voinut päivittää edes blogiani. Olen maannut peiton alla ja paennut maailmaa. Tässä kuva joka kuvastaa siis loppu iltaa osuvasti:
Loppu osuuden haluaisin osoittaa Rakkaalle Tahma-Tassulle: Santulle, joka todellakin yksi parhaimmista ystävistäni. Kiitos, että tulit elämääni, kiitos että olet auttanut minua, kiitos kun jaksat minua tukea. Kiitos kaikesta. Olet niin kaunis, sisältä kuten ulkoa. Sinulla on suurin sydän, ja olet kiltein ihminen jonka tiedän. Jos minulla on huono päivä, saat minut hymyilemään, jos olen surullinen saat minut nauramaan. Olen onnekas, että tulit elämääni. Olen iloinen, että löysin ystävän, jonka kanssa olen samalla aalto-pituudella, ja joka kestää minua juuri sellaisena kuin olen. Niin kauan kun sinut olen tuntenut ei välillämme ole ollut ongelmia, koska yksinkertaisesti, ei sinun kanssa voi niitä tulla!!! Thanks beibs you are the best!!! Seuraava kuva on omistettu sinulle:
YHTEENVETO:
Taas voin siis todeta, että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Äitiltä sain jo puhuttelut, se oli sekä ärsyttävää, että hellyyttävää. Jollain sairaalla tavalla jopa nautin siitä =) Äiti on aina oikeassa. Kuten äitini sanoi: " Viina on viisasten juoma." Jep, minä se en vaan taida lukeutua niihin viisaisiin siis. Nyt voikin hyvillä mielillä jättää sen viinan kanssa läträämisen fiksummille ihmisille siis, kun minulle se ei vain sovi. Neuvoja elämään: Kuunnelkaa äitiänne, ja jos teillä on joku hyvä ystävä, näyttäkää se hänelle, aitoja, elinikäisiä ystäviä ei löydy hevillä, minä lukeudun niihin onnekkaisiin jotka saavat tästä etuudesta nauttia!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti