Aloitin kirjan teon heti kun saavuin Mikolle n. 16, ja tein sitä aina 22 asti. Tilasin tänä aikana myös pizzat, ja ehdin käymään jopa suihkussa ennen Mikon tuloa. Kirjaa en saanut valmiiksi, mutta niiltä osin miltä sain, oli se mielestäni hieno.
Mikko pääsi vasta 22, joten juhlinnasta ei ollut tulossa kovin pitkä, mutta pääasia oli, että saimme viettää aikaa parhaassa mahdollisessa seurassa, toistemme.
Mikko saapui, hänellä oli kolme ruusua, hänen antaessaan ne minulle, ja toivottaessaan hyvää vuosipäivää Mikko samalla kertoi jokaisen ruusun merkityksen. IHANA MIES!!!! Söimme tilaamani pizzat, joimme kahvit kakun kera. Kaikki oli täydellistä. Mikko muistutti minua ruusuista, ja sanoi että ne pitää laittaa veteen, etteivät ne kuole. Minä kilttinä tyttönä menin keittiöön etsimään vaasia jotta saisin ruusu polot paketista veteen. Mikko tuli melkein heti minun perässäni keittiöön. Hän polvistui, ja kyllä, hän KOSI MINUA!!!!! Ette voi kuvitella kuinka hyvältä se tuntui, luulen, että se tuntui maailman parhaimmalta asialta koskaan, koska tätä olen halunnut, tätä me olemme halunneet. Sillä hetkellä Täydellinen iltamme muuttui täydellisemmäksi.
Olo on onnellinen ja epätodellinen. Olemme nuoresta asti halunneet toisemme, tai ainakin minä olen halunnut Mikon, joten aivojeni on vaikea käsittää, että me saimme oikeasti toisemme. Vaikka vaikeuksia on ollut helvetisti, tai ainakin välillä se on siltä tuntunut, uskon että selviämme, sillä luulen, että meistä kummatkin panostaa tähän suhteeseen jollain lailla enemmän kuin edellisiin, sillä me molemmat uskomme tämän suhteen olevan kohtalon johdatusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti