Minä

maanantai 20. syyskuuta 2010

Big Brother perseestä, Päivä perseestä, yhtä asiaa lukuun ottamatta!!!!

   Voiko elämä taas olla yhtään hankalampaa. Draamaa, draamaa ja draama, ja sitten pitäisi vielä katsoa Big Brotheria, kuinka siellä sekoillaa ja nussitaan ketä sattuu. Ei kiitos oma elämäni on taas tänään ollut yhtä ylä- ja alamäkeä, joten en tarvitse todellakaan enempää, seuraan mielummin oman elämäni suhdesolmuja sekä draamaa, tai ainakin niihin tulisi keskittyä mielummin. Että voinkin inhota sitä ohjelmaa, ja kaiken kukkuraksi se myötähäpeä niitä ihmisiä kohtaan. Voi hyvää päivää!!!!!
   Päiväni alkaa riitelyllä poikaystäväni kanssa, mikä oli oma vikani, mutta silti. Käyn r-kioskilla katsomassa onko lipullani arvoa, EI OLE!!! Mitä vielä, mitä vielä??? R-kioskilla oli spurguja jotka yrittivät varastaa, olin viha tilassa ja tuijottelin heitä vihaisesti, ja lopuksi huusin:" Voitteko painua vittuun, että myyjä pääsee tekemään työnsä." Sehän ei tietenkään auttanut. Tuijottelin edelleen vihaisena juoppoja, kun heistä yksi huusi minulle :"Ja mitäköhän helvettiä sinä tuijotat." Sitten tämä kyseinen kuselta haiseva ääliö kävelee eteeni ja kohottaa nyrkkiään, ja minä olen sen verran aggreissani, että katson häntä suoraan silmiin ja vastaan vittuuntuneella äänellä:"En kuule yhtään vitun mitään." Hän lähtee, ottaa kahvia ja häipyy maksamatta.
   Onnekseni olen näkemässä ystäväni Sannan, en voi olla huonolla tuulella hänen kanssaan. Meidän piti käydä vain Sellossa. Matkamme johtaa selloon, Sannan tekee mieli lehtipihviä, minun myös. Lähdemme kaupunkiin, Sanna tarjoaa minulle, säälittävälle ja köyhälle ystävälleen ruoan =) Riitani poikaystäväni kanssa syö minua. Koitan rauhoittaa itseäni, koska mielestäni riita paisui taas isoksi, turhaan. Olen edelleen erittäin turhautunut riidasta.
   Mutta lopuksi jotain positiivistakin. Minä haluan oman vaateliikkeen, niin kuin olen kirjoittanut. Hain erääseen yrittäjyys koulutukseen, ja sadoista ihmisistä, 16 valittiin vaan tähän kyseiseen koulutukseen, ja minä olen yksi heistä =D JEEEEEE!!!!! Olen askeleen lähempänä unelmaani.
   Inhoan riitelyä, varsinkin, koska minulle tulee aina hirveän pahamieli ja ikävä. En tykkää tapella!!! No ehkä yritän rauhoittua, sekä keskittyä päivän positiivisiin asioihin!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti