Tosissaan kerroinkin aiemmin kuinka Alexille tuli oksennustauti torstaina, ja kuinka se iski minulle lauantaina, erittäin miedosti, mutta silti. Olen yleensä oikeasti immuuni, että oksennustautini ovat aina tuollaisia, oksennan kerran, tai muutaman, ja se on siinä. Joka tapauksessa, pe ja lauantain välisenä yönä menin Mikolle yöksi. Ja näin tartunta oli taattu.
Maanantai koitti. Olimme yhdessä kera herkku aamupalan. Mikko lähti illalla treenaa, ja siitä se lähtikin. Hän soitti minule ja kertoi, että laatta oli meinannut lentää. Hiukan myöhemmin puhuimme, hän kertoi, että laatta oli jo lentänyt. Ja sitten Mikko laattailikin läpi yön. Aamulla heti Alexin tarhan viennin jälkeen tänään, minä suuntasin nokkani kohti kauppaa. Ostin sieltä Gefilus mehua, joka oli auttanut Alexia ja minua, mustikkakeittoa ja Jaffaa ja suuntasin nokkani siitä kohti Mikkoa, tai oikeastaan Mikon asuntoa. =D Mikko ehtikin soittaa minulle heti kaupasta lähdettyäni ja kerroin, että olen jo aivan vieressä.
Siellä hän oli, minun pikkuinen. Väsynyt koko yön oksentamisesta. Mutta se hymy kun hän näki minut, oli kuin lapsella karkkikaupassa. Se oli näkemisen arvoinen <3 Olisittepa vain nähneet, sen kun hän näki kassillisen juotavaa, se oli kuin alkoholisti olisi ollut viinakaupassa =D HAHHAHHAHHAHAAHAHAHAAHA... No koska varmana häntä janotti, hän joi, ja joi ja joi, minä olisin voinut olla hiukka fiksumpi ja sanoa, että ei ehkä kannattaisi juoda niin paljoa, mutta se unohtui täysin. Tästä syystä siis Mikko joutuikin juoksemaan todella monta kertaa vessassa laattaamassa. Sen jälkeen annoin hänelle luvan juoda vain huikan kerrallaan ja maksimissaan kaksi huikkaa. Tällä tavalla saimmekin pysymään mehkan loppupäiväksi hänen sisällään. JES!!!! Menimme sänkyyn nukkumaan.
Pian minun täytyikin sitten lähteä hoitamaan vähän asioita. Siinä ei kauan nokka tuhissut. Sieltä palatessani kävin kaupassa ostamassa Mikolle vähän keittoja, ja sitten Mikko miehen luokse, joka sai kaiken lisäksi ruoankin pysymään sisällä. Tehtävä suoritettu.
Siitä sitten hakee Alex, ja sitten oli ruoan tekoa, kunnes serkkuni Annika tulikin tänne. Sitten tässä ollaankin siivoiltu. Onneksi sentään tartuttamani oksennustauti on jo laantumassa, silti ihan kauhean pahamieli ja huono-omatunto, koska Mikko on vasta toipumassa monen viikon sairastelustaan ja nyt minä menin ja tartutin häneen vielä tämän =(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti