Tapaninpäivänä minä tyttö menin viettämään aikaa Sannalle. Alexin oli ollut tarkoitus tulla kotiin, mutta hän oli kipeä. kaikki meni mukavasti, kunnes yhtä äkkiä tajusin jotain, ja samassa tajusin myös että joutuisin lähtemään sairaalaan. Sannan mies lähti sitten kuskaamaan minua, pääsimme perille. Sanna jäi kanssani sinne vaikka en edes pyytänyt, IHANA <3 No kivuiltani en sitten pystynyt olemaan mikään erittäin ystävällinen, varsinki kun se vastaanottovirkailija tyylii vittuilee ku tuntuu että mä kuolen kipuihini...
Paras kohta keskustelusta.: Vastaanottovirkailija: Yritäppäs käyttäytyä Minä: Kiitos samoin. Vastaanottovirkailija :Lopeta kiroilu! Minä.kiitos samoin
'pääsin illalla pois, tiistaina lääkäriin, keskiviikkona jouduin osastolle, torstaina lääkäriin ja perjantaina lääkäriin.
UUSI VUOSI SAAPUI JA MINÄ OLIN LAIVALLA!!!!! Myöhemmin oma postaus siitä, sen verran vaan sanon, että vähä yli 12 sain puhelun että Alex on joutunut sairaalaan.
Sunnuntai saapui. Äiskän mies oli satamassa vastassa, hän toi minut suoraan lastenklinikalle.Täällä sitä on oltu sitten sunnuntaista asti. Poitsulle annettii jotai veren vasta-ainetta ja sivuoireet oli seuraavana pvänä kamalat. Mutta onneksi kuitenkin hoidettavissa oleva, tulee kuntoon ja huomenna ehkäpä jo kotiin =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti