Taas on muutama päivä kulunut, ilman blogiani. Kohta on joulu, enkä ole ostanut yhtään lahjaa. Ahdistaa, no kyllä tässä jotenki, ja jotain keksitään. Olen selviytyjä, selviän tavalla tai toisella aina. Olen kuin fenix joka nousee tuhkasta ja taistelee vaikeuksista tähtiin. Vaikka tässä on enään 2 viikkoa aikaa luulenpa, että lahjat on hommattu siihen mennessä. =)
Olen ollut to-pe töissä. Olen ollut aivan kuitti. Ekana yönä nukuin vain 3h, seuraavana yönä onneksi hiukka enemmän. Ja tänään heräsimme Mikon kanssa 10 aikoihin sohavlta, siirryimme jatkamaan sänkyyn unia, mutta ne venähtivät 14 asti. Hupsista. Tänään meillä molemmilla on ollut vapaa päivä, joten olemme ottaneet vain rennosti, ja nyt illaksi ajattelimme rentoutua jonkun leffan parissa.
Suhteemme uudelleen yritys, hoiva ja elvytys, ovat lähteneet käyntiin paremmin kuin hyvin. Viikonlopun asiat ovat vaivanneet minua enemmän kuin luulin, mutta kyllä tämä tästä. On outoa kuinka kauaksi me eksyimme toisistamme viimeisen kuukauden aikana. En tunnista meitä itseksemme, jos katson viime kuukautta. Tässä viikon sisään olemme olleet he, jotka sopivat toisillee kuin nyrkki silmään. Oliko tuo se sanonta??? Kuitenkin, tarkoitan, että me palasimme, mutta kysymys kuuluukin, mihin me menimme,miten me eksyimme niin kauas toisistamme??? Nämä päivät ovat osoittaneet sen, että jos me oikeasti tietäisimme mitä meille tapahtui, ja voisimme estää sen, edessämme olisi täydellinen tulevaisuus. se onkin asia mikä minua pelottaa, meillä on hauskaa, ihanaa, ja katsomme toisiamme taas kuten aina. Näemme vain toisemme kaikki on täydellistä, lähes liian täydellistä. Aina kun asiat menevät ns. hyvin ne tulevat erittäin lujaa alas jossain vaiheessa. Toivottavasti saamme vastaukset estääksemme uuden pimeän kauden, koska kun meillä menee hyvin, on se suoraan elokuvien ällöttävistä super täydellisistä pareista, jotka eivät saa tarpeekseen toisistaan, se on kuin satua jonka ei toivoisi koskaan loppuvan. Haluaisin niin paljon tulevaisuuden Mikon kanssa, olisi niin ihana tietää että hän on se jonka kanssa vanhenen. Se on sitä mitä haluan. Se jää nähtäväksi, mutta toivon todellakin, että saisimme tämän toimimaan.
Se siitä aiheesta. On taas se aika kuusta kun toivoisin jotain uutta tähän naama värkkiin. Olisiko ehdotuksia?? Minä mietin blondia tukkaa tummilla raidoilla??? Tai blondia tummalla juurikasvulla?? Ehdotuksia otetaan vastaan =) Ehkä teenkin seuraavaksi gallupin laitan kuvan itsestäni blondina, brunettena sekä punapäänä ja teidän tehtävä on kertoa mikä olisi paras=D Miltäpä se kuulostaa???
Jep mutta oikein hyviä viikonloppuja kaikille =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti