Noh nii. Tänää tulikin nukuttua uni velkoja veke oikein huolella. Oon ollu tässä joka päivä 7-15 paitsi tänää oli sit ilta. Oon näinä parina yönä, saanut aikamoisia tekstiviestejä, jotka mua ovat valvoittaneet. Haukkumista, haukkumisen päälle.
Eilen oli viimeinen tikki, sain viestin, joka oli niin loukkaava, että purskahdin töissä itkuun. Pakko oli avautua jollekki, nimittäi se sattui niin paljon. Soitin kaverille, joka alkoi langan toisessa päässä melkein itkee, koska oli niin järkyttynyt ja loukkaantunut mun puolesta. Ei auta, vaikka pyydetttäisiin anteeksi, mikään ei korvaa sitä.
Mikään ei korvaa sitä, että itse tuntoni on tuhottu. Se mitä kuulen hänen sanovan uskon, kuten uskoin sokeasti kolme vuotta häntä. Uskon niihin asioihin mitä hän hokee. Se sattuu. Varsinkin koska kyseessä on henkilö jonka ei edes tässä tianteessa pitäisi olla kykenevä tuollaiseen käytökseen. Suhteessa ihmiset ovat toistensa peilikuvat, jos toinen on ruma, se tekee toisestakin ruman. Häpeän tekojani ja puheitani. En koskaan saa niitä takaisin. Mutta tiedän, että se joka olen ollut ei ollut minua. Minulla on tullut taas lieviä ongelmia syömisen suhteen. En saa syötyä kunnolla. Ei tee mieli. Huomaan vain kuinka lihava olen kuten hän sanoi. Oksettava. Itken.. Sattuu. Vihaan, että hänellä on noin suuri valta minuun ja mieleeni.
Eniten vituttaa, että hän lähettää viestejä joita kenenkään ihmisen ei tulisi lähettää toiselle. Myöhemmin hän lähettää anteeksi pyynnön ja kuinka rakastaa. PASKAN VITUT!!!!!! Hänellä on uusi muija jo, toivon heille kaikkea hyvää, ja että hänestä tulee vielä onnellinen ja että hän onnistuu, ja kohtelee uutta muijaansa arvostuksella ja hyvin. Hän on hyvä mies, jos hän niin haluaa. Nyt tää tyttö lähtee pakkaa poitsun vaatteet ku Alex lähtee iskällensä 2:ksi viikoa ja mä vähä paiskon töitä ja lomailen =D
Ps. Anteeksi kun avauduin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti