Tänään aamu yöstä menin sänkyyn joskus Farscapen kesken. TV:stä ei tuulut kuin se tai Stephen Kingin leffa jota en ainakaan pystyisi katsomaan. Kun vihdoin menin sänkyyn pyörin siellä kauan, hyvin kauan. Herätys kello oli soimassa 6lta. Vihdoin nukahdan...
Olen sängyssä, jossa nukun Annikan kanssa. Pian kuulen itkua, Alexin itkua. Nousemme ylös. Näen toisen perheen kodissani, kaikki muut paitsi perheen äiti on tapettu. Verta on joka puolella. Huoneeseen astuu iso mies. Isolla tarkoitan kaksi metristä, leveää ja lihavan näköistä mutta läski on kovaa ja kiinteää. Hän astuu huoneeseen pitäen Alexin kädestä kiinni viskaa hänet lattialle. Minä pyörryn(leikisti). Mies potkii hetken minua. Alex kiljuu, hän käskee Alexin huoneeseen ja jonkun aikuisen. Tapetun perheen äiti joutuu mukaan. Kun olen varma että mies on mennyt. Kävelen zombina keittiöön, otan lihaveitsen ja jätän Annikan olohuoneeseen. Pelkään, että hän tappaa Alexin tj. Minä hiivin huoneeseen, mies ei ehdi näkemään eikä kuulemaan minua kun lihaveitsi on jo lävistänyt hänen kaulansa. Veri roiskuu ja suihkuaa kaulavaltimosta. Minä herään.
HYI VITTU!!!!!! Olin niin ahdistuksissa. Kello on 4.30 herätän Annikan menemme aamu kahveille. En ole nukkunut tarpeeksi tunnen sen. Herätän Alexin vähä vaille 7 ja teen aamupalan ja laitan lasten ohjelmat. Ummistan silmäni hetkeksi. Herään ja olen myöhässä tarhasta. Niinpä jään leikkimään Alexin kanssa kotiin. Huono juttu tässä on se, että Annikan piti mennä hakemaan Alex tarhasta, jotta ehdin varmana töihin. Mutta ei. Annika pääsee klo 15 eli toivo duuniin ehtimisestä on heitetty taivaan tuuliin. FUUUUCCCCKKKK!!!!!!
En siltikään ole toivoa heittänyt kaivoon. Voi olla, että ehdin pianhan se selviää. Toivottavasti ehdin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti